Helsingin tavoitteena olla maailman toimivin kaupunki!

Helsingin tavoitteena olla maailman toimivin kaupunki!

Ruokahävikki- ja kiertotalousfestarit Teurastamon piha-alueella, Kellohallissa ja Flavour Studiolla tarjosivat huikeita elämyksiä hävikkiruoasta ja kierrätysmateriaaleista.

Lauantaina 16.9.2017 Helsingin Kalasatamassa pidetyllä kiertotalouteen keskittyneellä festarilla vieraili päivän aikana yli tuhat hävikin ystävää. Ihmiset nauttivat maukkaasta ruoasta ja hyvästä musiikista kaikkien kaupunkilaisten yhteisellä alueella.

Kiertotalous on merkittävä keino vähentää yritysten hävikkiä ja meidän kaikkien jätekuormaa.

Teurastamon alueella on valtavasti yrityksiä, jotka ponnistelevat työkseen kiertotalouden parissa ja etsivät uusia ratkaisuja ja toteutuksia yhdessä toistensa ja kaupungin kanssa.

“Tämä on paikka, jossa asioita mietitään ja toteutetaan uudella tavalla. On uusia, perinteisiä, isoja, pieniä, innokkaita – mielenkiintoinen joukko yrityksiä, jotka luovat uusia työpaikkoja” kuvaili Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki festarit avanneessa puheenvuorossaan.

Helsingillä on kunnianhimoiset ilmastotavoitteet

Helsingin tavoitteena olla maailman toimivin kaupunki, edelläkävijä, jonka ratkaisut kiinnostavat ja inspiroivat myös muita kaupunkeja kansainvälisestikin.

“Pyrkimyksenä on tehdä Helsingistä sekä kansainvälisesti että omille asukkaille sujuva, turvallinen, viihtyisä ja hyvää arkea tekevä kaupunki”, Sinnemäki jatkoi.

Teurastamo puolestaan on paikka, jossa voi kokeilla erilaisia ideoita. Kaupunki tekee mielellään yhteistyötä yritysten kanssa toteuttaakseen omaa strategiaansa.

Sinnemäki muistutti, että kaupunki tekee paljon asioita itse, mutta ei suinkaan kaikkea. Helsinki tekee yhteistyötä yrittäjien kanssa päästöjen vähentämiseksi ja kiertotalouden kehittämiseksi. Kaupungin perinteiselle Tukkutorin alueelle on haluttu tehdä ruokakulttuurin keskus, jonne on houkuteltu yksityisiä toimijoita. Kaupunki toimii tässä mahdollistajana, mutta ei tekijänä.

Teurastamo onkin yksi esimerkki yksityisten toimijoiden kanssa tehdystä yhteistyöstä.

Hävikin hyödyntämisen, kompostoinnin ja lajittelun opettamisen taustalla on aina oikeita ihmisiä, jotka tekevät tämän mahdolliseksi. Loppupelissä kyse on yksilön valinnoista, myös yrityksissä.

Esimerkki: Banaani on leivän jälkeen yleisin hävikkituote, koska hiukan tummaa pintaa saavat banaanit eivät kuluttajille enää kelpaa, vaikka ovat parhaimmillaan vielä ruoan laitossa – tai vaikka jäätelön raaka-aineena. Teurastamolla oleva Jädelino teki herkullista banaanijäätelöä hävikkiruokaravintola Loopin toimittamista ylijäämäbanaaneista. Täydellinen win-win -tilanne.

Kirjoittaja: Susanna Salokannel

 

Koti osana kiertotaloutta

Koti osana kiertotaloutta

Koti on siitä erityinen osa yhteistä kiertotalouttamme, että siellä suurin osa tavaroista kulkee jonkun ihmisen käsien kautta. Puramme kauppakassin, laitamme tavarat paikalleen, pesemme pyykkiä, heitämme rikkinäiset pois, lajittelemme ruoanlaiton leikkuutähteet kompostiin ja niin edelleen. Arjen pyörityksessä ei välttämättä tule mieleen, kuinka merkittävää työtä teemme joka päivä. Sillä, miten kestäviä vaatteemme ovat, kuinka hyvin lajittelemme roskat tai miten lämmitämme kotiamme, on valtavasti merkitystä, kun vaikutukset skaalataan koko korttelia tai kaupunkia kohden, saati mietitään asioita koko maan tai planeetan mittakaavassa.

Kun käyttämämme materiaalit kulkevat kotiemme läpi, kestävä kuluttaja käsittelee niitä niin, että raaka-aineiden laatu ja puhtaus säilyy. Laadun varmistaminen silloin, kun asiat kulkevat käsiemme kautta, on helppoa: lajittele kierrätettävät materiaalit erilleen, laita roskat oikeaan roskikseen ja vältä sekajätettä.

Muovipakkausten kierrätyksestä oli täällä blogissa jo aiemmin puhetta, ja ESSI Kiertokassi on hyvä esimerkki tähänkin kohtaan. Kun pakkaukset otetaan jo kotona erilleen ja keräys on fiksusti järjestetty, voi kotitalous toimia materiaalin laadun rikastajana. Nykyisen lajittelu- ja keräyspisteiden verkoston avulla tuloksena voi varsin pienelläkin vaivalla olla lähes ”jätteitä nolla”-tilanne, jolloin sekajätettä ei juurikaan synny.

ESSI Kiertokassin tuotannossa käytetään noin puolet kierrätysmateriaalista kotitalouksista kerättyjä muovipakkauksia. Jotta järjestelmä toimii, pitää koko ketjun kaupasta kodin kautta takaisin materiaaliksi olla kunnossa. Yrityksillä on vastuu järjestää myymiensä pakkausten käytönjälkeinen jätehuolto ja hyödyntäminen tuottajavastuulain mukaisesti. Tuottajavastuuyhteisö Suomen Uusiomuovi Oy hoitaa keskitetysti tuottajavastuuvelvoitteen toteuttamista muovipakkausten osalta. Palveluun kuuluvien Rinki-ekopisteiden toimintaa hoitaa Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy. Karttahaku löytyy täältä.

Kun siis seuraavan kerran laitat itsellesi tarpeettomaksi käynyttä muovipakkausta keräysastiaan, muista, että olet juuri tuolla hetkellä kiertotalouden tärkein linkki. Yhteistyöllä ja katkeamattomalla kiertotalouden ketjulla varmistamme yhdessä, että meillä riittää hyviä materiaaleja, ruokaa, luontoa ja hyvinvointia huomennakin. Kiertotaloudessa tarvitaan meistä aivan jokaista.

Ohessa Suomen Uusiomuovin lajitteluohjeet kuluttajille: http://www.uusiomuovi.fi/fin/kuluttajalle/miten_lajittelen.

 

Muovi muovina – ESSI Kiertokassi kertoo kiertotalouden tarinaa

Muovi muovina – ESSI Kiertokassi kertoo kiertotalouden tarinaa

Teollinen tuotanto on perinteisesti nähty jatkumona, jossa erilaisista raaka-aineista valmistetaan tehtaassa tuotteita, joita ihmiset sitten käyttävät, kunnes näistä tulee roskaa ja ne heitetään pois. Luonnossa kuitenkin kaikki kiertää, eikä mikään katoa lopullisesti, vaan vain muuttaa olomuotoaan. Kiertotalous tarkoittaakin tämän luonnon kierron ymmärtämistä ja tuotantoprosessien mukauttamista siihen.

Erityisesti maaperästä lähtöisin olevat aineet, kuten vaikkapa raakaöljystä valmistettu muovi, fossiiliset polttoaineet sekä erilaiset kaivannaiset, pitäisi pitää tiukasti otteessa niin, että näitä ei joudu takaisin luonnon kiertoihin. Esimerkiksi merien muoviroskaongelma ja erityisesti tekstiileistä ja autonrenkaista aiheutunut vesistöjen saastuminen mikromuoveilla ovat karuja esimerkkejä siitä, miten heikosti olemme tässä haasteessa onnistuneet.

Muutosta kuitenkin tapahtuu kaikkialla, ja kiertotalouden hyviin esimerkkeihin voi törmätä jo ihan tavallisella kauppareissulla. Suureen osaan muovikasseja sekoitetaan jo nyt jonkin verran kierrätysmuovia, mutta ESSI Kiertokassi erottuu edukseen tästä joukosta. Kassin materiaalista jopa yli 90 % on kierrätysmuovia, ja tästä puolet on kotitalouksista kerätyistä muovipakkauksista Fortumin muovijalostamolla jalostettua granulaattia. Oheiseen kuvaan on havainnollistettu muovimateriaalin kulkua kuluttajilta kiertokassin raaka-aineeksi ja takaisin kaupan kautta kotiin.

ESSI Kiertokassin tuotannossa on pyritty mahdollisimman pitkälle välttämään neitseellisten materiaalien käyttöä. Tämä tukee kestävän kehityksen periaatteita hyvin yksinkertaisella tavalla: kerran maasta nostettu materiaali pidetään mahdollisimman pitkään hyötykäytössä, ja mieluiten niin, että tuottaja itse vastaa materiaalin matkasta alusta loppuun. Ja mitä puhtaampana materiaali saadaan säilymään ketjun läpi, sitä parempaa tulostakin syntyy.

Kun kasseihin käytetystä muovista yli 90 % on kierrätettyä, vähentää se uuden muovin käytön vastaavasti yhteen kymmenesosaan. Yksinkertaista matematiikkaa – samaan tulokseen päästäisiin, jos yhtä kassia käytettäisiin 10 kertaa enemmän, tai yhdeksän muovikassia kymmenestä korvattaisiin esim. kierrätyskankaisella ostoskassilla, joka kestää sukupolvelta toiselle. ESSI Kiertokassin ympäristövaikutuksista löytyy lisätietoja kiertokassin sivuilta.

Kestävyys ei kuitenkaan ole nollasummapeliä, ja hyvä teko yhtäällä ei tarkoita, etteikö asioita voisi tehdä paremmin myös toisaalla. Muovin käytön vähentäminen, käytetyn muovimateriaalin korvaaminen kierrätetyllä muovilla ja tuotteiden käyttöiän pidentäminen yhdessä voivat johtaa lopputulokseen, jossa ostoskassien ympäristövaikutus putoaa yhteen promilleen lähtötilanteesta. Kun tämä kerrotaan koko maailman mittakaavalla, tai aluksi edes Suomen mittakaavalla, muutoksesta alkaa jo tulla merkittävä. Yksi säästynyt pisara tai kierrätetty muoviroska ei vielä mullista maailmaa, mutta tuhat muuttaa koko naapuruston.

Tämä juttu on osa Betre-projektin ja ESSI Kiertokassin (Amerplast) Hävikkifestari-yhteistyötä. ESSI on mukana Teurastamon Hävikkifestarilla lauantaina 16.9.2017 klo 11-17.