Muovin kiertotalous – yhteistyötä ja uutta liiketoimintaa

Muovin kiertotalous – yhteistyötä ja uutta liiketoimintaa

Osana Betre-kärkihankepilottiamme järjestimme  tiistaina 7.11. aamupäivän pituisen Muovin kiertotalous-työpajan TEM:n juhlavissa tiloissa Eteläesplanadilla. Tavoitteena oli tarkastella muovipakkausten kiertoon liittyvän yhteistyön sujuvuutta, kuluttajan roolia siinä ja lainsäädännön antaman ohjauksen merkitystä kiertotalouden mahdollistajana. Tilaisuus kokosi yhteen 12 asiantuntijaa muovin arvoketjun varrelta sekä muista kärkihankepiloteista. Työpaja järjestettiin Amerplastin kanssa yhteistyössä.

Työpajan aluksi kuulimme Tarja-Riitta Blauberilta (YM) kattavan alustuksen EU:n muovistrategiaa, kierrätyksen onnistumisen haasteita ja jätelainsäädäntöä koskien, ja keskustelu aiheesta virisi hetkessä vilkkaaksi. Tämän perään The Natural Stepin Outi Ugas johdatteli meidät sidosryhmäkeskeisen kiertotalouden ajattelumalliin ja palvelumuotoilun perusteisiin. Näistä lähtökohdista oli hyvä alkaa tarkastella kuluttajien roolia osana materiaalien kiertoa ja kiertotalouden liiketoimintaa.

Yhdessä tehtävässä  keskityimme purkamaan esteitä, haasteita ja mahdollisia ratkaisuja muovin kierrätyksen onnistumiselle. Essi Kiertokassia esimerkkituotteena käyttäen hahmottelimme haasteita ja ideoita materiaalikierron kaikkiin vaiheisiin.  Vaikka tehtävälle oli niukasti aikaa käytettävissä, ideoita syntyi runsaasti, kun ammattilaiset lyövät viisaat päänsä yhteen. 

Tämän jälkeen tehtiin pienryhmissä muutamia palvelumuotoilun harjoituksia. Yksi ryhmä rakensi kokemuskarttaa kierrätyksestä arjesta (kuva alla). Hahmo Designin suunnittelema tehtäväpohja löytyy  palvelumuotoilun työkirja Kasvunvarasta (ladattavissa linkin takaa).

Kokemuksia kartoitettaessa hankalaksi huomattiin esimerkiksi keräyksen keskittyminen pelkkiin pakkausmuoveihin sekä yhdistelmäpakkaukset, joissa on useampaa raaka-ainetta. Kaiken pitäisi olla selkeästi kerättävissä ja samoilla nykyisillä keräysjärjestelmillä, ilman ylimääräisten ohjeiden opettelua. Kierrätystä sen sijaan kannusti sen tuoma hyvä mieli sekä mahdolliset taloudelliset kannusteet kun sekajätteen määrä vähenee. Kierrätyksessä on ehdottomasti arvot keskiössä – hyvä ihminen kierrättää!

Palvelumuotoilun näkövinkkeli kiertotalouteen osoittautui jo tämän pienen harjoituksen kautta ketteräksi tavaksi irtautua omista ennakkokäsityksistä uusien ideoiden synnyttämiseksi.  

Työpajan lopuksi, inspiraatiopuheenvuorojen jälkeen ideoimme pareittain uusia kampanjoita, kuten mikä voisi olla koteihin kertyvien muovien “lakanakampanja” Finlaysonin malliin. Kierrätyksessä lajittelun onnistuminen on A ja O – mitä paremmin saamme käyttäjät ja kotitaloudet mukaan lajitteluun, sen korkealaatuisempaa materiaalia kierrätykseen päätyy. Ideoita syntyikin, aina muovipakkausten bonusjärjestelmistä koulukeräytkampanjoihin ja Repack™-henkiseen Egenpack™-omapakkauskonseptiin ja parittomien pakasterasioiden keräyskonseptiin.

Vaikka työpajamme olikin pelkkä raapaisu aiheeseen, pääsimme erittäin ratkaisukeskeisiin ja ennakkoluulottomiin keskusteluihin (joita olisi mieluusti jatkanut pidempäänkin). Vuoropuhelulle on selvästi tarvetta ja tilausta myös palautteiden perusteella – jatkoa työpajalle onkin suunnitteilla heti alkuvuodesta. Jos olet kiinnostunut tulemaan mukaan, tai haluat ehdottaa teemaa tai teollisuudenalaa tällaiselle arvoketjutyöpajalle, jutellaan mielellään lisää!

Taustaa:
Muovipakkausjätteen kerääminen kotitalouksista on lähtenyt käyntiin ja sitä hyödynnetään jo mm. kierrätysmuovikassien valmistuksessa. Jotta muovin kierto toimii, tarvitaan laajaa yhteistyötä yritysten, kotitalouksien, kuntien ja muiden organisaatioiden kesken. Kiertotalous on suhteellisen uusi toimintatapa monella toimialalla, ja kehittämistä riittää edelleen monessa kohtaa, niin lajittelun ja materiaalin keräämisen kuin kierrätysraaka-aineen hyödyntämisen puolella.

ESSI Kiertokassista ja kotitalouksien osuudesta kiertotaloudessa voit lukea Betren blogissa: betre.fi/essi-kiertokassi/ ja betre.fi/koti-osana-kiertotaloutta/

Pelastakaa banaanit!

Pelastakaa banaanit!

Banaani on yksi suosituimmista hedelmistä ympäri maailmaa. Vuonna 2016 suomalaiset popsivat keskimäärin noin 58 kiloa hedelmiä per henkilö. Noin kolmannes määrästä oli banaania. Kulutus on kasvanut edellisvuodesta noin neljä kiloa.

Suomessa hävikkiin joutuu vuodessa jopa 460 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokaa, millä on merkittäviä ekologia, sosiaalisia ja taloudellisia seurauksia. Yleisin hävikkihedelmä on banaani, sillä banaanit saavat herkästi ruskeita pilkkuja kuoreensa, jolloin asiakas ei niitä enää kaupan hedelmähyllyllä mukaansa nappaa, vaan tarttuu mielummin kirkkaankeltaiseen yksilöön. Hieman väriä saaneessa banaanissa ei kuitenkaan ole mitään vikaa, vaan hedelmä on varsinkin ruoanlaitossa – tai vaikkapa jäätelön raaka-aineena – tuolloin parhaimmillaan. Onkin melkoinen paradoksi, että ollessaan parhaimmillaan banaanit eivät enää kuluttajalle kelpaa.

Tilanne on siis se, että valtava määrä täysin käyttökelpoisia banaaneja menee tällä hetkellä hukkaan suomalaisessa ruokaketjussa. Jotain oli tehtävä, ja nyt jokaisella meistä on mahdollisuus vaikuttaa – ja vielä mitä herkullisimmalla tavalla.

Natural Step Finland, hävikkiruokaravintola Loop ja artesaanijäätelöbaari Jädelino päättivät nimittäin tarttua toimeen hävikkibanaanien hyödyntämiseksi artesaanijäätelönä. Valtioneuvoston kanslian järjestämän Kokeilun paikka -hankkeen kautta saatu tuki kokeilulle mahdollistaa sen, että ylikypsistä banaaneista tehdään jatkossa herkullista banaanijäätelöä!

Tervetuloa Teurastamolle Jädelinon jäätelöbaariin torstaina 9.11 klo 11-18 tutustumaan jäätelön taustoihin ja maistamaan Banelino -artesaanijäätelöä! Jädelinon artesaanijäätelöä tehdään ilman väriaineita, keinotekoisia lisäaineita ja transrasvoja. Se on myös vähärasvainen ja vähäsokerinen. Jädelinon salaisuus on rakkautta ja parhaita raaka-aineita!  

Jäätelö pelastetuista banaaneista tekee hyvää: 10% jäätelön myynnistä ohjataan hyväntekeväisyyteen.

Pelasta maailma jäätelö kerrallaan!

Mitä:
Italialainen artesaanijäätelö pelastetuista banaaneista

Milloin:
Torstaina 9.11, klo 11-18

Missä:
Jädelino jäätelöbaari
Teurastamo, Työpajankatu 2
Helsinki

Jädelinoon pääsee näppärästi busseilla 55, 55K ja 505. Lähin raitioliikennepysäkki on Lautatarhankatu, jossa pysähtyvät linjat 6, 7A, 7B sekä 8. Myös Kalasataman metroasema on aivan nurkan takana.