Koti osana kiertotaloutta

Koti osana kiertotaloutta

Koti on siitä erityinen osa yhteistä kiertotalouttamme, että siellä suurin osa tavaroista kulkee jonkun ihmisen käsien kautta. Puramme kauppakassin, laitamme tavarat paikalleen, pesemme pyykkiä, heitämme rikkinäiset pois, lajittelemme ruoanlaiton leikkuutähteet kompostiin ja niin edelleen. Arjen pyörityksessä ei välttämättä tule mieleen, kuinka merkittävää työtä teemme joka päivä. Sillä, miten kestäviä vaatteemme ovat, kuinka hyvin lajittelemme roskat tai miten lämmitämme kotiamme, on valtavasti merkitystä, kun vaikutukset skaalataan koko korttelia tai kaupunkia kohden, saati mietitään asioita koko maan tai planeetan mittakaavassa.

Kun käyttämämme materiaalit kulkevat kotiemme läpi, kestävä kuluttaja käsittelee niitä niin, että raaka-aineiden laatu ja puhtaus säilyy. Laadun varmistaminen silloin, kun asiat kulkevat käsiemme kautta, on helppoa: lajittele kierrätettävät materiaalit erilleen, laita roskat oikeaan roskikseen ja vältä sekajätettä.

Muovipakkausten kierrätyksestä oli täällä blogissa jo aiemmin puhetta, ja ESSI Kiertokassi on hyvä esimerkki tähänkin kohtaan. Kun pakkaukset otetaan jo kotona erilleen ja keräys on fiksusti järjestetty, voi kotitalous toimia materiaalin laadun rikastajana. Nykyisen lajittelu- ja keräyspisteiden verkoston avulla tuloksena voi varsin pienelläkin vaivalla olla lähes ”jätteitä nolla”-tilanne, jolloin sekajätettä ei juurikaan synny.

ESSI Kiertokassin tuotannossa käytetään noin puolet kierrätysmateriaalista kotitalouksista kerättyjä muovipakkauksia. Jotta järjestelmä toimii, pitää koko ketjun kaupasta kodin kautta takaisin materiaaliksi olla kunnossa. Yrityksillä on vastuu järjestää myymiensä pakkausten käytönjälkeinen jätehuolto ja hyödyntäminen tuottajavastuulain mukaisesti. Tuottajavastuuyhteisö Suomen Uusiomuovi Oy hoitaa keskitetysti tuottajavastuuvelvoitteen toteuttamista muovipakkausten osalta. Palveluun kuuluvien Rinki-ekopisteiden toimintaa hoitaa Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy. Karttahaku löytyy täältä.

Kun siis seuraavan kerran laitat itsellesi tarpeettomaksi käynyttä muovipakkausta keräysastiaan, muista, että olet juuri tuolla hetkellä kiertotalouden tärkein linkki. Yhteistyöllä ja katkeamattomalla kiertotalouden ketjulla varmistamme yhdessä, että meillä riittää hyviä materiaaleja, ruokaa, luontoa ja hyvinvointia huomennakin. Kiertotaloudessa tarvitaan meistä aivan jokaista.

Ohessa Suomen Uusiomuovin lajitteluohjeet kuluttajille: http://www.uusiomuovi.fi/fin/kuluttajalle/miten_lajittelen.

 

Muovi muovina – ESSI Kiertokassi kertoo kiertotalouden tarinaa

Muovi muovina – ESSI Kiertokassi kertoo kiertotalouden tarinaa

Teollinen tuotanto on perinteisesti nähty jatkumona, jossa erilaisista raaka-aineista valmistetaan tehtaassa tuotteita, joita ihmiset sitten käyttävät, kunnes näistä tulee roskaa ja ne heitetään pois. Luonnossa kuitenkin kaikki kiertää, eikä mikään katoa lopullisesti, vaan vain muuttaa olomuotoaan. Kiertotalous tarkoittaakin tämän luonnon kierron ymmärtämistä ja tuotantoprosessien mukauttamista siihen.

Erityisesti maaperästä lähtöisin olevat aineet, kuten vaikkapa raakaöljystä valmistettu muovi, fossiiliset polttoaineet sekä erilaiset kaivannaiset, pitäisi pitää tiukasti otteessa niin, että näitä ei joudu takaisin luonnon kiertoihin. Esimerkiksi merien muoviroskaongelma ja erityisesti tekstiileistä ja autonrenkaista aiheutunut vesistöjen saastuminen mikromuoveilla ovat karuja esimerkkejä siitä, miten heikosti olemme tässä haasteessa onnistuneet.

Muutosta kuitenkin tapahtuu kaikkialla, ja kiertotalouden hyviin esimerkkeihin voi törmätä jo ihan tavallisella kauppareissulla. Suureen osaan muovikasseja sekoitetaan jo nyt jonkin verran kierrätysmuovia, mutta ESSI Kiertokassi erottuu edukseen tästä joukosta. Kassin materiaalista jopa yli 90 % on kierrätysmuovia, ja tästä puolet on kotitalouksista kerätyistä muovipakkauksista Fortumin muovijalostamolla jalostettua granulaattia. Oheiseen kuvaan on havainnollistettu muovimateriaalin kulkua kuluttajilta kiertokassin raaka-aineeksi ja takaisin kaupan kautta kotiin.

ESSI Kiertokassin tuotannossa on pyritty mahdollisimman pitkälle välttämään neitseellisten materiaalien käyttöä. Tämä tukee kestävän kehityksen periaatteita hyvin yksinkertaisella tavalla: kerran maasta nostettu materiaali pidetään mahdollisimman pitkään hyötykäytössä, ja mieluiten niin, että tuottaja itse vastaa materiaalin matkasta alusta loppuun. Ja mitä puhtaampana materiaali saadaan säilymään ketjun läpi, sitä parempaa tulostakin syntyy.

Kun kasseihin käytetystä muovista yli 90 % on kierrätettyä, vähentää se uuden muovin käytön vastaavasti yhteen kymmenesosaan. Yksinkertaista matematiikkaa – samaan tulokseen päästäisiin, jos yhtä kassia käytettäisiin 10 kertaa enemmän, tai yhdeksän muovikassia kymmenestä korvattaisiin esim. kierrätyskankaisella ostoskassilla, joka kestää sukupolvelta toiselle. ESSI Kiertokassin ympäristövaikutuksista löytyy lisätietoja kiertokassin sivuilta.

Kestävyys ei kuitenkaan ole nollasummapeliä, ja hyvä teko yhtäällä ei tarkoita, etteikö asioita voisi tehdä paremmin myös toisaalla. Muovin käytön vähentäminen, käytetyn muovimateriaalin korvaaminen kierrätetyllä muovilla ja tuotteiden käyttöiän pidentäminen yhdessä voivat johtaa lopputulokseen, jossa ostoskassien ympäristövaikutus putoaa yhteen promilleen lähtötilanteesta. Kun tämä kerrotaan koko maailman mittakaavalla, tai aluksi edes Suomen mittakaavalla, muutoksesta alkaa jo tulla merkittävä. Yksi säästynyt pisara tai kierrätetty muoviroska ei vielä mullista maailmaa, mutta tuhat muuttaa koko naapuruston.

Tämä juttu on osa Betre-projektin ja ESSI Kiertokassin (Amerplast) Hävikkifestari-yhteistyötä. ESSI on mukana Teurastamon Hävikkifestarilla lauantaina 16.9.2017 klo 11-17.

 

Betre ❤ Palema: Hävikki minimiin lautasannoksilla ja huolellisella suunnittelulla

Betre ❤ Palema

We can do Betre: Hävikki minimiin lautasannoksilla ja huolellisella suunnittelulla

Vilkas puheensorina täyttää punatiilisen ravintola Paleman Teurastamolla. Meneillään on päivän vilkkain hetki – lounasaika. Ravintolassa, kuten myös kotikeittiössä, hävikkiä syntyy väistämättä. Kiinnittämällä huomiota muutamiin yksinkertaisiin asioihin sen voi kuitenkin minimoida.

Ravintola Palema huomioi betremmät ratkaisut jo ruokalistaa suunnitellessa: jos tiistain lounaalla tarjoillaan paahdettua punajuurta, keskiviikkona listalla on punajuurikeitto. Edellispäivän ylijäämäruoat pyritään aina käyttämään mahdollisimman monipuolisesti.

Hävikin minimointi ennakoimalla on myös oppimisprosessi – esimerkiksi paljon hävikkiä tuottavat ruokalajit jätetään pois ruokalistalta. Betrempi toiminta on viisain toimintamalli ravintolalle sekä ympäristön että liiketoiminnan kannalta.

Valmiit lautasannokset ovat niin ikään Betrempi ratkaisu. Palemasta on myös turha hakea take away -ruokaa, sillä ravintolassa ei käytetä kertakäyttöastioita. Poikkeus tehdään vain muutamien vakiasiakkaiden kohdalla, jotka hekin hakevat ruokansa omiin astioihinsa.

Hävikkiin kiinnitetään tiukasti huomiota esimerkiksi henkilökuntalounaiden merkeissä. Paleman omistajat Jari Lönnberg ja Reima Mäenpää omistavat myös Döner Harjun, Ravintola Wernerin ja Harjun makkaratehtaan, ja lounasruokia viedään mahdollisuuksien mukaan myös toisiin omiin ravintoloihin.

Henkilökunta on sitoutunut betrempiin ratkaisuihin ja kekseliäs kokki tekee kaikesta jotain uutta: Palemassa tehty edellispäivän leipä menee krutongeiksi ja uusien porkkanoiden naateista valmistetaan herkullista pestoa – kiertotaloutta parhaimmillaan siis, josta voi ottaa oppia myös kotikeittiöihin!

Tutustu Palemaan: ravintolapalema.fi

Betre ❤ Liiteri: Vuokraa, lainaa, korjaa ja kierrätä – kiertotalouspalveluja kaikille

Betre ❤ Liiteri

We can do Betre: Vuokraa, lainaa, korjaa ja kierrätä – kiertotalouspalveluja sekä kuluttajille että yrityksille

Liiteri on CoReorient Oy:n kehittämä palvelu, joka edistää kiertotaloutta tarjoamalla kuluttajille mahdollisuuden vuokrata esimerkiksi sähkötyövälineitä ja puhdistus- sekä siivouslaitteita. Koska ikinä ei voi tietää milloin siivousinspiraatio iskee, edellämainittuja työvälineitä vuokrataan milloin tahansa – palvelu on avoinna 24 h vuorokaudessa.

Betrempää kuluttamista tukee myös Liiterin tarjoamat korjaus- ja kuljetuspalvelut: Liiteri fiksaa fillarisi, kenkäsi tai tekstiilisi ja noutaa paikallisten ruokapiirien sekä kierrätysryhmien hankinnat ilman ylimääräistä säätöä. Joukkoistetut tavarankuljetuspalvelut ovat niin ikään osa Liiterin toimintaa.

Palvelukokonaisuuksien kehittämisessä on käyttäjien toiveiden kuuleminen kaiken A ja O.

Liiteri ei kuitenkaan keskity ainoastaan kuluttajiin, vaan Betraa myös yksityistä sektoria – yritykset voivat Liiterin kautta testata omia kiertotalousideoitaan kuluttajarajapinnassa. Ulkomailla jo yleistyneitä kuluttajakäyttäytymisen muutostrendejä, kuten vaikkapa tavaroiden yhteiskäyttöä, testattiin kiertotalouspilotti-Liiterissä Teurastamolla syksyllä 2016. Tällöin yhteistyökumppaneina olivat mm. K-rauta -ketju ja VTT.

Ketteryys on avainsana Liiterin toiminnassa: palvelukokonaisuuteen ja sen sähköiseen alustaan voidaan joustavasti räätälöidä kunkin yhteisön ja yrityksen tarvitsemat palvelut. Olennaista on käyttäjien toiveiden kuuleminen palvelukokonaisuuksien kehittämisessä. Ekologisuus, yhteisöllisyys ja osallistaminen ovat Liiterin toiminnan peruspilareita, joiden avulla rakennetaan kokonaisvaltaisesti Betrempää yhteiskuntaa.

Liiteri toimii sekä verkossa osoitteessa liiteri.net että siihen yhdistetyssä fyysisessä Liiteri-älykontissa. Lue lisää Liiteristä: liiteri.net.

Savustamosta saippuatehtaalle

Savustamosta saippuatehtaalle

Tänään oltiin taas haku päällä – mistä löytyisi sopivaa öljyä saippuanvalmistusta varten? Joosoapin lauantaiseen työpajaan Teurastamon kiertotalouspäivässä tarvitaan vain muutama litra öljyä, tarkoitus kun ei tällä kertaa ole tehdä saippuaa aivan kilokaupalla.

Ensimmäisenä kysyttiin kiinalaisesta ravintolasta, mutta näillä rasvat menevät omaa tahtiaan Heinon Tukun keräyspisteeseen, emme päässeet ”vetämään välistä”. Eiköhän hieman myöhemmin heillekin saada oma saippuasarja, jahka löytyy sopiva tapa ottaa öljyt syrjään. Matkoimme tiedustelua nurkan taakse ohjaavana kysymyksenä ”missä tarjotaan ranskalaisia perunoita” ja B-Smokeryssä tärppäsikin heti. Kun paistoöljyt vaihdetaan joka päivä, tulee viikkotasolla jopa 80 litraa käytettyä paistoöljyä – tästä saisi 80 kiloa eli 800 palaa saippuaa. Tosi paljon saippuaa. Jos kysyntää riittää, kukaties tulee ”B-soapery” -saippuoita saataville myös lauantain kiertotalouspäivän jälkeen.

Piipahdimme tämän jälkeen vielä moikkaamassa korttelista pois muuttavan Osmia-saippuatehtaan porukoita. Uudet tilat sijaitsevat Herttoniemessä, joten liian kauaksi emme heitä joudu päästämään.

Oli hauska kuunnella saippua-ammattilaisten keskustelua raaka-aineista ja niiden tuoreudesta, opin samalla että siinä missä saippuakilon (10 palaa) tuottamiseen tarvitaan 1 litra rasvaa, samasta määrästä saa 5 litraa nestesaippuaa. Tuoksua varten voisi vielä harkita eteeristen öljyjen keräämistä, ainakin itselläni on jokunen kaappiin unohtunut pikku pullo, kyllä niistäkin muutamaan palaan tuoksut saisi. Jos täysin omavaraisia haluttaisiin olla, lipeät voisi tehdä Teurastamon grillin tuhkasta. Vai olisiko se sittenkin liian extremeä?

Improvised Catering by Food Designer Vahid Mortezaei

Improvised Catering by Food Designer Vahid Mortezaei

Catering of the event will be handled by the amazing Vahid Mortezaei from locally collected food!


Vahid Mortezaei is an Iranian food designer and chef who founded Vahid Mortezaei Studio™ in 2014 to modernise and globalise the rich cuisine of his homeland. Vahid believes in the power of food as a tool for promoting social well-being and tolerance in the increasingly multicultural Finnish society and his company acts as a bridge-builder between different cultures through creating new kinds of culinary experiences to its clients.

The former mining engineer followed his education in graphic design in Iran and Turkey. Later, during his master studies in visual communication in Helsinki, his design skills met his life-long passion of cooking and he got interested in a brand-new field called food design. Further on, spending time with his fellow students from the creative sustainability program, his curiosity about sustainable food business awoke. Nowadays one of the missions of his company is to promote the concept of sustainable food and to provide practical solutions to make the concept reality.

Vahid’s culinary business started from providing catering prepared from rescued food items that would otherwise be wasted. Through upcycling food, he wants to put the spotlight on the huge amount of food wasted daily by the food business. Since the collected ingredients are literally random stuff, cooking demands lots of creativity and improvisation, which makes the cooking sessions much more exciting. Obviously there are no shopping lists or planned menus. The inspiration comes from the collected foods and the menus are finalised once the food is set at the table.

You can find more about Vahid’s culinary journey and his business at www.vahidmortezaei.com

 

ps. Interested to work with Vahid on our event? Volunteer applications can be sent to tukkutorihack@naturalstep.fi.

Vahid_portrait

Eläinjätteen kierrätyksestä: ”kaikki käytetään hyödyksi paitsi ääni ja sielu”

Päivän lehdestä löytyi kattava juttu eläinjätteen kierrättämisestä. Myös Tukkukorttelin yrityksistä menee lihanleikkuujätettä Honkajoelle käsiteltäväksi.

– Suomessa Honkajoki Oy käsittelee suurimman osan koko maan eläinperäisestä jätteestä. Yrityksen toimintamalli on kopioitavissa myös muualle. Ideana on, että eläimestä käytetään hyödyksi kaikki muu paitsi ääni ja sielu, kertoo professori Pasi Syrjä Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta Ilta-Sanomille.

Professorin mukaan eläinjätteestä voidaan saada kierrätyksen avulla orgaanista lannoitetta ja uusiutuvan energian raaka-ainetta.

– Energia käytetään prosessissa, mutta energiaa on mahdollista biokaasulla tuottaa enemmänkin mitä prosessissa tarvitaan. Eläimestä on noin puolet vettä. Honkajoen mallissa vesi puhdistetaan ja hukkalämpö käytetään kasvihuoneisiin.

Lue koko uutinen Ilta-Sanomista »

Case: Ylijäämät paluukyydissä keskusvarastolle

Eilen oli Heinon Tukun edessä muutamien tavarantoimittajien maistiaisia tarjolla. Vetäistiin Tammisen kärrystä lounaaksi hampurilaiset ja naapuritiskiltä lisukkeet. Tammisen paistinkääntäjällä oli kuusi pihviä kerralla paistumassa ja kaikki näytti tulevan syödyksi, moni yritti maksaakin. Lisukesalaattien toimittaja tyrkytti meitä lappamaan toisenkin lautasellisen, ettei tarvitse heittää niin paljon pois. Eipä tarvinnut toista kertaa kehottaa (röyh), ja siitäpä sitten lähti juttu irtoamaan.

Heillä on harvakseltaan mutta säännöllisesti maistiaisia tarjolla eri tukuissa. Osa maisteltavista pitää ottaa isommista annospurkeista, ja näistä kerran avatuista purkeista loput pitää sitten heittää pois, kun tilaisuus on ohi. Mitähän tällekin voisi tehdä, muuta kuin käyttää maistelussa pienempiä pakkauksia? Ja kuinka kauan ylipäänsä jääkaappilämpötilassa säilytettävää tuotetta voi pitää tarjolla alkukesällä ulkona? Varsinaiset tuotteet ovat tuontitavaraa Saksasta.

Tukkuun toimitettavien tuotteiden osalta järjestely oli monivaiheisempi: Aina uutta erää tuodessaan nämä ottavat päiväystään lähestyvät tuotteet takaisin hyllystä (hoitavat siis itse omaa hyllyään pikatukussa) ja vievät omalle lähivarastolleen, täällä samassa korttelissa. Vanhentumaan tuotteet eivät täällä kuitenkaan pääse, sillä ne palaavat yrityksen omien kuljetusten paluukuormassa takaisin keskusvarastolle toiseen kaupunkiin, ja hoidetaan eteenpäin sitä kautta. Tämän järjestelyn vuoksi myöskään hävikki ei näy Tukkukorttelin jätetilastoissa.