Pelastakaa banaanit!

Pelastakaa banaanit!

Banaani on yksi suosituimmista hedelmistä ympäri maailmaa. Vuonna 2016 suomalaiset popsivat keskimäärin noin 58 kiloa hedelmiä per henkilö. Noin kolmannes määrästä oli banaania. Kulutus on kasvanut edellisvuodesta noin neljä kiloa.

Suomessa hävikkiin joutuu vuodessa jopa 460 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokaa, millä on merkittäviä ekologia, sosiaalisia ja taloudellisia seurauksia. Yleisin hävikkihedelmä on banaani, sillä banaanit saavat herkästi ruskeita pilkkuja kuoreensa, jolloin asiakas ei niitä enää kaupan hedelmähyllyllä mukaansa nappaa, vaan tarttuu mielummin kirkkaankeltaiseen yksilöön. Hieman väriä saaneessa banaanissa ei kuitenkaan ole mitään vikaa, vaan hedelmä on varsinkin ruoanlaitossa – tai vaikkapa jäätelön raaka-aineena – tuolloin parhaimmillaan. Onkin melkoinen paradoksi, että ollessaan parhaimmillaan banaanit eivät enää kuluttajalle kelpaa.

Tilanne on siis se, että valtava määrä täysin käyttökelpoisia banaaneja menee tällä hetkellä hukkaan suomalaisessa ruokaketjussa. Jotain oli tehtävä, ja nyt jokaisella meistä on mahdollisuus vaikuttaa – ja vielä mitä herkullisimmalla tavalla.

Natural Step Finland, hävikkiruokaravintola Loop ja artesaanijäätelöbaari Jädelino päättivät nimittäin tarttua toimeen hävikkibanaanien hyödyntämiseksi artesaanijäätelönä. Valtioneuvoston kanslian järjestämän Kokeilun paikka -hankkeen kautta saatu tuki kokeilulle mahdollistaa sen, että ylikypsistä banaaneista tehdään jatkossa herkullista banaanijäätelöä!

Tervetuloa Teurastamolle Jädelinon jäätelöbaariin torstaina 9.11 klo 11-18 tutustumaan jäätelön taustoihin ja maistamaan Banelino -artesaanijäätelöä! Jädelinon artesaanijäätelöä tehdään ilman väriaineita, keinotekoisia lisäaineita ja transrasvoja. Se on myös vähärasvainen ja vähäsokerinen. Jädelinon salaisuus on rakkautta ja parhaita raaka-aineita!  

Jäätelö pelastetuista banaaneista tekee hyvää: 10% jäätelön myynnistä ohjataan hyväntekeväisyyteen.

Pelasta maailma jäätelö kerrallaan!

Mitä:
Italialainen artesaanijäätelö pelastetuista banaaneista

Milloin:
Torstaina 9.11, klo 11-18

Missä:
Jädelino jäätelöbaari
Teurastamo, Työpajankatu 2
Helsinki

Jädelinoon pääsee näppärästi busseilla 55, 55K ja 505. Lähin raitioliikennepysäkki on Lautatarhankatu, jossa pysähtyvät linjat 6, 7A, 7B sekä 8. Myös Kalasataman metroasema on aivan nurkan takana.     

 

Savustamosta saippuatehtaalle

Savustamosta saippuatehtaalle

Tänään oltiin taas haku päällä – mistä löytyisi sopivaa öljyä saippuanvalmistusta varten? Joosoapin lauantaiseen työpajaan Teurastamon kiertotalouspäivässä tarvitaan vain muutama litra öljyä, tarkoitus kun ei tällä kertaa ole tehdä saippuaa aivan kilokaupalla.

Ensimmäisenä kysyttiin kiinalaisesta ravintolasta, mutta näillä rasvat menevät omaa tahtiaan Heinon Tukun keräyspisteeseen, emme päässeet ”vetämään välistä”. Eiköhän hieman myöhemmin heillekin saada oma saippuasarja, jahka löytyy sopiva tapa ottaa öljyt syrjään. Matkoimme tiedustelua nurkan taakse ohjaavana kysymyksenä ”missä tarjotaan ranskalaisia perunoita” ja B-Smokeryssä tärppäsikin heti. Kun paistoöljyt vaihdetaan joka päivä, tulee viikkotasolla jopa 80 litraa käytettyä paistoöljyä – tästä saisi 80 kiloa eli 800 palaa saippuaa. Tosi paljon saippuaa. Jos kysyntää riittää, kukaties tulee ”B-soapery” -saippuoita saataville myös lauantain kiertotalouspäivän jälkeen.

Piipahdimme tämän jälkeen vielä moikkaamassa korttelista pois muuttavan Osmia-saippuatehtaan porukoita. Uudet tilat sijaitsevat Herttoniemessä, joten liian kauaksi emme heitä joudu päästämään.

Oli hauska kuunnella saippua-ammattilaisten keskustelua raaka-aineista ja niiden tuoreudesta, opin samalla että siinä missä saippuakilon (10 palaa) tuottamiseen tarvitaan 1 litra rasvaa, samasta määrästä saa 5 litraa nestesaippuaa. Tuoksua varten voisi vielä harkita eteeristen öljyjen keräämistä, ainakin itselläni on jokunen kaappiin unohtunut pikku pullo, kyllä niistäkin muutamaan palaan tuoksut saisi. Jos täysin omavaraisia haluttaisiin olla, lipeät voisi tehdä Teurastamon grillin tuhkasta. Vai olisiko se sittenkin liian extremeä?

Improvised Catering by Food Designer Vahid Mortezaei

Improvised Catering by Food Designer Vahid Mortezaei

Catering of the event will be handled by the amazing Vahid Mortezaei from locally collected food!


Vahid Mortezaei is an Iranian food designer and chef who founded Vahid Mortezaei Studio™ in 2014 to modernise and globalise the rich cuisine of his homeland. Vahid believes in the power of food as a tool for promoting social well-being and tolerance in the increasingly multicultural Finnish society and his company acts as a bridge-builder between different cultures through creating new kinds of culinary experiences to its clients.

The former mining engineer followed his education in graphic design in Iran and Turkey. Later, during his master studies in visual communication in Helsinki, his design skills met his life-long passion of cooking and he got interested in a brand-new field called food design. Further on, spending time with his fellow students from the creative sustainability program, his curiosity about sustainable food business awoke. Nowadays one of the missions of his company is to promote the concept of sustainable food and to provide practical solutions to make the concept reality.

Vahid’s culinary business started from providing catering prepared from rescued food items that would otherwise be wasted. Through upcycling food, he wants to put the spotlight on the huge amount of food wasted daily by the food business. Since the collected ingredients are literally random stuff, cooking demands lots of creativity and improvisation, which makes the cooking sessions much more exciting. Obviously there are no shopping lists or planned menus. The inspiration comes from the collected foods and the menus are finalised once the food is set at the table.

You can find more about Vahid’s culinary journey and his business at www.vahidmortezaei.com

 

ps. Interested to work with Vahid on our event? Volunteer applications can be sent to tukkutorihack@naturalstep.fi.

Vahid_portrait

Eläinjätteen kierrätyksestä: ”kaikki käytetään hyödyksi paitsi ääni ja sielu”

Päivän lehdestä löytyi kattava juttu eläinjätteen kierrättämisestä. Myös Tukkukorttelin yrityksistä menee lihanleikkuujätettä Honkajoelle käsiteltäväksi.

– Suomessa Honkajoki Oy käsittelee suurimman osan koko maan eläinperäisestä jätteestä. Yrityksen toimintamalli on kopioitavissa myös muualle. Ideana on, että eläimestä käytetään hyödyksi kaikki muu paitsi ääni ja sielu, kertoo professori Pasi Syrjä Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta Ilta-Sanomille.

Professorin mukaan eläinjätteestä voidaan saada kierrätyksen avulla orgaanista lannoitetta ja uusiutuvan energian raaka-ainetta.

– Energia käytetään prosessissa, mutta energiaa on mahdollista biokaasulla tuottaa enemmänkin mitä prosessissa tarvitaan. Eläimestä on noin puolet vettä. Honkajoen mallissa vesi puhdistetaan ja hukkalämpö käytetään kasvihuoneisiin.

Lue koko uutinen Ilta-Sanomista »

Case: Ylijäämät paluukyydissä keskusvarastolle

Eilen oli Heinon Tukun edessä muutamien tavarantoimittajien maistiaisia tarjolla. Vetäistiin Tammisen kärrystä lounaaksi hampurilaiset ja naapuritiskiltä lisukkeet. Tammisen paistinkääntäjällä oli kuusi pihviä kerralla paistumassa ja kaikki näytti tulevan syödyksi, moni yritti maksaakin. Lisukesalaattien toimittaja tyrkytti meitä lappamaan toisenkin lautasellisen, ettei tarvitse heittää niin paljon pois. Eipä tarvinnut toista kertaa kehottaa (röyh), ja siitäpä sitten lähti juttu irtoamaan.

Heillä on harvakseltaan mutta säännöllisesti maistiaisia tarjolla eri tukuissa. Osa maisteltavista pitää ottaa isommista annospurkeista, ja näistä kerran avatuista purkeista loput pitää sitten heittää pois, kun tilaisuus on ohi. Mitähän tällekin voisi tehdä, muuta kuin käyttää maistelussa pienempiä pakkauksia? Ja kuinka kauan ylipäänsä jääkaappilämpötilassa säilytettävää tuotetta voi pitää tarjolla alkukesällä ulkona? Varsinaiset tuotteet ovat tuontitavaraa Saksasta.

Tukkuun toimitettavien tuotteiden osalta järjestely oli monivaiheisempi: Aina uutta erää tuodessaan nämä ottavat päiväystään lähestyvät tuotteet takaisin hyllystä (hoitavat siis itse omaa hyllyään pikatukussa) ja vievät omalle lähivarastolleen, täällä samassa korttelissa. Vanhentumaan tuotteet eivät täällä kuitenkaan pääse, sillä ne palaavat yrityksen omien kuljetusten paluukuormassa takaisin keskusvarastolle toiseen kaupunkiin, ja hoidetaan eteenpäin sitä kautta. Tämän järjestelyn vuoksi myöskään hävikki ei näy Tukkukorttelin jätetilastoissa.

Hukkaleivästä polttoaineeksi ja possunrehuksi – Waste bread to biofuel and pig feed

Ihanan aurinkoinen toukokuu ja terassikausi avattu! Jututimme St1:n Erja Hazleytä tässä muutama päivä sitten Teurastamon pihalla Kellohallin terassilla. Heillä on ollut jo useamman vuoden ajan toiminnassa leipärinki, hävikkileivän ja taikinoiden hyötykäyttöön ottamiseksi.

Oheisessa videonpätkässä Erja kertoo, mikä Leipärinki on, miten homma alkoi ja mitä kaikkea hyötyä hävikin kiertoon saattamisesta eri osapuolille on. Mistä muusta haluaisit kuulla?

Such a great sunny afternoon! We met with Erja Hazley from St1. Hear what she tells about their Leipärinki (”Bread cycle”) service for leftover bread and dough takeback, to use it in biofuel and pig feed production, to replace fossil fuels and imported soy feed. (English subtitles coming soon)